Maailmalta kuuluu ilahduttavia uutisia, kun aiemmin täysin virallisen koronakerronnan pauloissa olleet lääkärit, terveysviranomaiset ja poliitikot ovat antaneet lausuntoja, joissa he myöntävät olleensa väärässä.
Itsenäiset mainosmediatkin pystyvät ääneen puhumaan koronapsykoosista ilman foliohatun leimaa – sen verran tietoa on jo kertynyt denialistien ja kriitikkojen sanomaa alleviivaamaan. Ei sillä, että laskisimme, mutta meidän kriittisten “huuhaamme” on kerta toisensa jälkeen löytänyt tiensä paitsi ihmisten arkikokemuksiin myös tiedejulkaisuihin.
Sen myötä haukkumasanat ovat menettäneet merkityksensä ja toisaalta pelko laumasta erottamisesta on jo realisoitunut, kun väkisin ajettu polarisaatio on repinyt hajalleen muidenkin kuin “rokotevastustajien” elinpiirit.
Vastapuolen silmissä olet epäinhimillinen, paha ja tuomittava pelkästään edustamalla sellaista ajattelua, joka edusti normia vielä vuosikymmen sitten. Jos annat tekopyhimmäksi ja ilkeämielisimmäksi paljastuneen kansanosan vielä jatkossakin pienentää sinut ja pakottaa piilottelemaan nimimerkkien takana seurausten pelossa, annat epäinhimilliselle kohtelulle luovutusvoiton.
Tämä vyyhti purkautuu vain sillä, että yhä useampi uskaltaa tulla esiin omalla nimellään ja omilla kasvoillaan, koska ihmisyyden imaisevaa kasvotonta koneistoa ei voi voittaa kuin pakottamalla kansa takaisin inhimillisyyden polulle.
Maalaisjärki on paraikaa nousemassa kuolleista ja se kutsuu kaikki opetuslapsensa jakamaan ilosanomaansa. Se ei vaadi suurtakaan herätystyötä, sillä maalaisjärki on suomalaisuuteen sisäänrakennettuna yhtä vahvasti kuin luottamuskin.
Kasvottoman koneiston sijasta ihmisten täytyy oppia taas kohdistamaan luottamuksensa kanssaihmisiin. Se edellyttää oikeita kasvoja, aitoja tarinoita ja vilpitöntä halua lisätä ymmärrystä – ei tahalliselle eripuralle antautumista.
Omana itsenä olemisesta ja puhumisesta on vuosien saatossa tullut eräänlainen rohkeuden mittari, vaikka sen pitäisi olla oletusarvo. Me Kannossa näytämme esimerkkiä, mutta kannustamme teitä kertomaan henkilökohtaiset tarinanne ja antamaan kasvot inhimillisyydelle.
Nyt, jos koskaan, on otollinen aika.
Loppuun vielä Samin videoterveiset:
Katso koko podcast täältä: https://www.youtube.com/watch?v=2ChqCIIESjk
Yksi aikamme avainkäsitteistä tämä “huuhaa”. Suomeksi siis jo sanana naurettava ja Skepsis ry:n ironisesti palkitsema. Mutta oliko pienintäkään mahdollisuutta että Skepsis olisi suhtautunut skeptisesti k-piikkeihin? Ei tietenkään koska maailman rakenne ei ole sellainen.
Syksyltä 21 muistuu mieleen artikkeli, oliko Vapaassa ajattelijassa: ROKOTTEEN PELKO EI OLE VIISAUDEN ALKU. Skientismin tuhannet, konformismin miljoonat muodot…