Jo muutamien vuosien ajan tälläisia otsikoita näkee lööpeissä talviaikaan. Mitä on tapahtunut?
- Sähkö myydään pörssin kautta
- Pörssihintaan vaikuttaa muut energiamuodot
- Vihreän siirtymän vuoksi säätövoimaa on poistettu sähköverkosta
- Vihreän siirtymän vuoksi tuuli- ja aurinkovoimaa on lisätty
- Hiilipohjaiset voimalat on ajettu alas
- Sähkönsiirtoverkot ja sähköntuotantoyritykset on yksityistetty ja myyty ulkomaisille sijoittajille
- Pakotteet Venäjää kohtaan “estävät” fossiilisten polttoaineiden ja sähkö ostamisen
Suomen ja muiden EU-maiden energiakriisin eli sähkön hintojen nousuun on useita syitä. Ukrainan sota on yksi pienimmistä syistä. Kymmenien vuosien aikana tehdyt epäpätevät poliittiset päätökset ovat mahdollistaneet hintojen nousun. Mielikuvat uusiutuvien energialähteiden kelvollisuudesta isommassa mittakaavassa ovat poliittisesti värittyneitä ja epärealistisia. Perinteinen sähköverkko ei ole suunniteltu epävakaita energialähteitä varten. Lisäksi Nord Pool-sähköpörssin käyttäminen vääristää hintoja reilusti. Sähköä ei ole pakko myydä Nord Pool-sähköpörssissä, joka määrää hinnan. Sähköyhtiö voi myydä suoraan kuluttajille, jolloin yhtiö välttyy sekä vakuusmaksuilta, hintamanipuloinnilta että algoritmikaupalta.
Päästöoikeuskaupassa on korruptiota ja ongelmia
EU:n päästöoikeuskaupassa tietyt päästöt muunnetaan taloudellisiksi yksiköiksi, joita voidaan myydä ja ostaa pörssissä. Järjestelmää on vaikea valvoa, mikä vetää puoleensa huijareita ja väärinkäytöksiä.1 Rikolliset käyvät kauppaa esimerkiksi myymällä päästösopimuksia, joita ei ole olemassakaan.2 Kauppoihin vaikuttavat merkittävästi niin sanotut hiilinielut. Suomen metsistä suurin osa on epämääräisin poliittisin perustein määritelty uudelleen, jolloin niitä ei lasketa hiilinieluiksi. Lisäksi tämä järjestelmä EU:lle mahdollisuuden säädellä mitä mikäkin yksittäinen valtio tuottaa.
1 Nield, K., & Pereira, R.: ”Fraud on the European Union Emissions Trading Scheme: Effects, Vulnerabilities and Regulatory Reform” European Energy and Environmental Law Review Volume 20, Issue 6 (2011) pp. 255–289
2 ”Multi-billion euro carbon-trading fraud trial opens in Paris” France24, Issued on: 03/05/2016 – 18:15
Uusiutuviin energianlähteisiin perustuvat järjestelmät ovat epävakaita
Sähköverkko tarvitsee toimiakseen tasapainoa sähkön tuotannon ja kulutuksen välillä. Jokainen kilowatti pitää kuluttaa samaan aikaan, kun se tuotetaan. Jos jännite nousee tai laskee, tasapaino pitää saada korjattua. Muuten moottoreiden kiertonopeus muuttuu. Monet sähkölaitteet menevät rikki tällaisesta muutoksesta. Uusiutuvan energianlähteet eivät ole luonteeltaan vakaita. Tuulivoimaa saadaan vain tuulisella säällä, ja aurinkoenergiaa aurinkoisella säällä. Vesivoimakaan ei ole vakaata. Siitä puuttuu täysin ennustettavuus. Sähköverkossa juuri ennustettavuus on kuitenkin äärimmäisen tärkeää koska kulutus on joko vakaata tai nousussa pysyvästi. Rinnalle tarvitaan siksi jokin suuri voimala, joka voi vakauttaa sähköverkossa esiintyviä ongelmia. Jotta voitaisiin minimoida uusiutuvien ennustamattomuutta, se vaatii uusia teknologioita ja investointeja, mikä johtaa väistämättä lopulta kalliimpaan sähköön.1
1 https://www.hivepower.tech/blog/grid-stability-issues-with-renewable-energy-how-they-can-be-solved
Suomi antaa miljoonia Ruandan turvevoimalaan
Turvevoimalat on Suomessa ajettu alas poliisisella päätöksellä ilmastouhan torjumiseksi. Samaan aikaan Suomi rahoittaa turvevoimaloiden rakentamista Ruandaan.1 Finnvera takasi vuonna 2017 Euroopan Kehityspankille lainan, jolla rahoitettiin seitsemän suomalaisen yrityksen vientitoimituksia voimalaitosprojektiin Ruandassa. 2 Ilmastonmuutos on kuitenkin globaali ilmiö.
1 Lamminen, Katja: ”Suomi rahoittaa turvevoimalan rakentamista Ruandaan, vaikka turpeen energiakäytöstä pyristellään eroon Suomessa” Maaseudun Tulevaisuus, julkaistu 8.2.2021 kl 19:32
Pieni on kaunista, paitsi sähköntuotannossa
Kaikki fossiiliset energianlähteistä pyritään korvaamaan uusiutuvilla. Nämä laitokset ovat aivan liian pieniä ja epävakaita kattamaan yhteiskunnan energiantarvetta. Minkään valtion sähköverkko ei toimi sillä tavalla. Kun suurista voimaloista luovutaan, sähköä saadaan tarvittaessa vain ulkomailta pörssin kautta. Se voi olla kuinka kallista tahansa, koska muutkin maat haluavat ostaa sitä sillä hetkellä. Lisäksi on kyseenalaista, voidaanko sähköä siirtää tänne ulkomailta enää silloin, jos sähköverkko ei enää toimikaan asianmukaisella tavalla. (kts. video artikkelin lopussa ja Jyrki Itkosen FB-sivut)
Sähköä ei voi varastoida
Sähköä itsessään ei voida varastoida missään mittakaavassa, mutta se voidaan muuntaa muiksi energiamuodoiksi, jotka voidaan varastoida ja muuntaa myöhemmin tarpeesta uudelleen sähköksi. Esimerkiksi padon yläjuoksulle voidaan teoriassa sähköllä siirtää vettä, jolloin pato toimisi eräänlaisena akkuna. Mutta hyötysuhde tässä tapauksessa on niin huono että se on taloudellisesti kannattamatonta.1
EU ostaa Kiinasta kalliilla Venäjän kaasua
EU yrittää päästä eroon riippuvuudestaan venäläisestä kaasusta. Samaan aikaan se voi tulla entistä riippuvaisemmaksi kiinalaisesta kaasusta, josta osa tulee Venäjältä.1 EU on tiettävästi ostanut maakaasua korkealla hinnalla Kiinalta, joka puolestaan on ostanut kaasua Venäjältä.2
1 https://www.dw.com/en/is-china-reexporting-russian-gas-to-europe/a-63146922
2 https://gript.ie/energy-crisis-eu-buys-russian-gas-from-china-at-a-premium/
Sähköverkot ovat luonnollinen monopoli
Sähköyhtiö on klassinen esimerkki luonnollisesta monopolista. Kun sähköntuotantoon ja voimajohtoihin liittyvät valtavat kiinteät kustannukset on maksettu, jokainen ylimääräinen sähköyksikkö maksaa hyvin vähän; mitä enemmän yksiköitä myydään, sitä enemmän kiinteitä kustannuksia voidaan jakaa, mikä luo kohtuullisen hinnan kuluttajalle.1 Monopolin yksityistäminen mahdollistaa mielivaltaiset hintojen noston.
1 https://cs.stanford.edu/people/eroberts/cs181/projects/corporate-monopolies/benefits_natural.html
Vihreä siirtymä nostaa hintoja
Nouseva sähkön hinta vaikuttaa muidenkin kulutustuotteiden hintoihin koska kaikkeen tuotantoon tarvitaan sähköä. Nousevat hinnat johtavat nouseviin palkkavaatimuksiin, mikä kiihdyttää inflaatiota. Euroopan Keskuspankki EKP ei voi tai halua hillitä inflaatiota korkojen noston avulla, koska Euroopan maat ovat nyt jo valmiiksi niin ylivelkaantuneita, että ne joutuisivat vaikeuksiin lainanhoitokulujen kanssa.1 Pandemian aikana jäsenmaiden taloutta stimuloitiin lainarahalla, mikä tulee todennäköisesti jatkumaan vuonna 2023.2
2 https://www.politico.eu/article/european-central-bank-europe-debt/
Voimalat seisovat, hinnat nousevat
Suomessa oli kesällä käyttökatkolla seitsemän voimalaitosta, joiden yhteenlaskettu sähköteho on suurempi kuin Olkiluoto 3:lla.1 Samaan aikaan sähkön hinta oli jo valmiiksi taivaissa. Lisäksi Fortumin kerrotaan seisottaneen Meri-Porin voimalaitosta tarkoituksella pitääkseen hinnat korkealla.2
2 https://yle.fi/uutiset/3-12571580
Turve on turhaan turmeltu
Turpeen uusiutuvuudesta voidaan olla montaa mieltä. Suomessa se on luokiteltu uusiutumattomaksi, mutta esimerkiksi Ruotsissa uusiutuvaksi. Asiasta äänestettiin eduskunnan suuressa valiokunnassa 5.12.2000, ja äänten mennessä tasan arpa ratkaisi, että turpeesta tuli lainsuojaton. Turpeen avulla Suomi olisi pystynyt olemaan lähes täysin omavarainen energian suhteen.1
Kantaverkon omistuksia ulkomailla
Suomen kantaverkkoyhtiöstä Fingridistä omistaa 26.41 prosenttia Aino Holdingyhtiö – kommandiittiyhtiö. 1Yhtiössä on 2 eri osakekantaa, A ja B kanta. Yhtiökokouksissa näillä omistajilla on erilaisia valtuuksia. Kaikkea ei päätetä äänestämällä vaan esim. osakassopimuksilla, jotka eivät ole julkisia. Yksi henkilö voi teoriassa tehdä päätöksiä, jotka merkittävästi vaikuttavat sähkön hintaan, ilman, että maailma tietää siitä.
1 https://www.fingrid.fi/sivut/sijoittajat/osakkeet-ja-osakkeenomistajat/
LISÄTIETOA:
https://www.facebook.com/jyrki.itkonen.5
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/author/itkonenlindgren/