Rakkausplaneetta on tekstittänyt tärkeän dokumenttielokuvan, jossa vakuuttavien asiantuntijoiden syvällä rintaäänellä vakuutetaan, että median ja poliitikkojen julistamaa ilmastohätätilaa ei tosiasiassa ole. Ilmasto muuttuu ja on aina muuttunut, mutta hiilidioksidin ympärille rakennettuun narratiiviin elokuvan asiantuntijat suhtautuvat rahan ohjaamana huijauksena. Paniikki peruttu – ilmastokatastrofi ohi!
Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, ja moni ilmastohuolestunut varmasti löytää lukuisia syitä mitätöidä erityisesti tuotannossa esiintyneet ihmiset.
Siinäpä kenties tämänkin dokumentin kaikkein oleellisin ydin: “tiede” ei nykyään suvaitse vallitsevan konsensuksen haastamista. Koronavuodet ovat viimeistään tehneet näkyväksi sen, miten korruptoitunutta “tiede” onkaan ja kuinka sen ydinajatus keskeneräisyydestä on muuttunut kyseenalaistamattomaksi hegemoniaksi.
Kun Climate-elokuvan asiantuntijat jakavat tietojaan ilmastoa koskien, en asiaan perehtymättömänä osaa arvioida niiden todenmukaisuutta, ja tuskin osaa kovin moni muukaan kaltaiseni sivustaseuraaja. Siksi en suosittelekaan jakamaan elokuvaa “totuutena”, vaikka nimi siihen viittaakin.
Näin isot asiat harvoin ovat mustaa tai valkoista, mutta kun yhteiskunnassa kerran on propagandan tielle lähdetty, niin siihen päädytään vastaamaan samalla mitalla, mikä lopulta hukuttaa totuutta yhä syvemmälle vastakkaisten agendojen alle.
Sanottakoon silti, että kun elokuvan asiantuntijat kertovat saamastaan törkeästä kohtelusta yrittäessään käyttää ammattitaitoaan tieteen tekemiseen, minulla ei ole mitään vaikeuksia uskoa heitä kaiken sen jälkeen, mitä viime vuodet ovat opettaneet.