Soitin helsinkiläiselle Karoliinalle, 50, kuullakseni hänen rokotehaittakokemuksensa. Ihmetellessäni taustalta kuuluvia ääniä hän kertoi olevansa uimahallissa – sen rakkaan lajin parissa, jota harrastamaan päästäkseen hän tuli ottaneeksi valtavan riskin, joka valitettavasti realisoitui vuodenvaihteessa 2022. Kaksi tuntia ensimmäisen koronarokotuksen jälkeen hän ymmärsi, ettei pääsisi uimaan enää pitkään aikaan.
– Olen nyt kaksi vuotta kuntouttanut itseäni. Sydämeen on jäänyt pysyvä vamma rokotteen jäljiltä. Minulla oli aiemmin jo sydämen vajaatoimintaa ja hoidin itseäni asianmukaisesti. Harrastin uintia terveysongelmieni takia ja pysyin sen avulla hyvässä kunnossa.
Ensin korona oli sulkenut uimahallit pitkäksi aikaa ja pian niihin alettiin vaatia koronapassia, joka edellytti kahden rokotteen ottamista. Karoliina soitti terveyskeskukseen tiedustellakseen, olisiko hänen tilanteessaan turvallista ottaa mRNA-rokote, ja täysin huoletta – sekä asiakasta tutkimatta – häntä kehotettiin se ottamaan. Hän päätti luottaa ammattilaisiin ja hakeutui rokotukseen.
– Parin tunnin sisään ensimmäisen Pfizerin jälkeen minulla alkoi hirveät sydämen rytmihäiriöt ja muljahtelut. Sydämen pumppaustehot heikkenivät huomattavasti ja kuntoni romahti. Olin myös yhtäjaksoisesti kolme kuukautta jonkunmoisessa kuumeessa. Tavallisesti sairastumiset ovat talttuneet alle viikossa, joten immuniteettini vaikutti selvästi heikentyneen.
Kokemuksensa vuoksi Karoliina epäilee mRNA-rokotteiden vaikuttaneen kohtalokkaasti myös hänen isänsä vastustuskykyyn.
– Hänelle annettiin puolentoista vuoden aikana viisi koronarokotetta ja yhtäkkiä mies, joka ei koskaan ennen ollut sänkypotilaana, kuoli tavalliseen flunssaan. Jopa Hanna Nohynek on lausunut, että liiallinen rokottaminen voi heikentää omaa vastustuskykyä.
Karoliina on koettelemusten jälkeen hiljalleen palannut uimaharrastuksen pariin ja aktiivisesti kuntouttanut itseään, mutta terveydentila ei ole palautunut entiselleen. Rokote jätti häneen pysyvät jäljet.
– Laboratoriohoitaja kysyi, onko sydämessäni vikaa, kun näki rytmihäiriöt sydänkäyrässä. Niitä ei ennen rokotetta koskaan ollut. Laboratoriotestissä maksa-arvot olivat myös koholla rokotteen jälkeen ja verenpaineet nousivat pitkäksi aikaa 90/130:stä 100/150:een, eivätkä ne ole vieläkään palanneet ennalleen.
Karoliina ei olisi uskonut, että turvalliseksi ja tutkituksi julistettu koronarokote voisi olla niin suuri uhka hänen terveydelleen, mutta nyt hänellä on vaikeuksia uskoa, miten voi ylipäänsä olla vielä hengissä kaiken kokemansa jälkeen. Yksi uhri tässä tarinassa silti on, sillä sokea luottamus lääketieteeseen ja asiantuntijoihin kuoli kertaheitolla.
– En aio enää ulkoistaa terveydenhoitoani vain ammattilaisille, vaan teen aktiivisesti itse työtä selvittääkseni, millaisin keinoin voin edesauttaa parantumistani. Vertaistukiryhmistä olen saanut eniten ymmärrystä, tukea ja myös konkreettista apua vaivoihini. Pelkästään tunne siitä, etten ole yksin asiani kanssa, auttaa heikoimpina hetkinä jaksamaan.
Vaikka pitkät kävelylenkit ovat edelleen kaukainen haave ja henkisilläkin haavoilla kestää aikansa parantua, löytää Karoliina silti uskoa tulevaan.
– Päivä kerrallaan kohti parempaa.
***
Karoliina on yksi puhujista Narinkkatorilla 18.5. järjestettävässä rokotehaittatapahtumassa, josta tarkempia tietoja löydät täältä: https://www.facebook.com/events/343160898288753/
Katso myös aiheesta kertova #kantoraportti ja lue aiemmin julkaistu Jannen haittakertomus.