Riku Sallinen on koonnut tuhdin paketin tietoa ja analyysiä liittyen siihen, mitä koronan vaarallisuudesta tiedettiin “pandemian” edetessä.
Oliko koronavirus todella niin vaarallinen kuin meille uskoteltiin, tai mitä tietokonemallinnukset sanoivat? Mukautuivatko päätökset uuden tiedon mukaisesti, vai vaikuttiko poliittinen tai ideologinen tahto enemmän kuin lääketieteellinen tieto? Voimmeko luottaa päättäjiin, joilla ei ole koulutusta tietyltä alalta, jos he voivat valita kuulemansa asiantuntijat täysin mielivaltaisesti oman halunsa mukaan, ja sivuuttaa heidät milloin haluavat (etenkin, kun Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta)?
Toistakymmentä vuotta Helsingin yliopistossa professorina toiminut Heikki Peltola tiesi jo vuoden 2020 keväällä, etteivät kuolleisuusennusteet voineet pitää paikkaansa.
Hän myös ihmetteli miksi hallitus kuunteli yksipuolisesti harvoja neuvonantajia, ja valitsi asiantuntijoiksi lähes pelkästään virkamiehiä, joilla ei ole alan koulutusta.
Lapin Kansa:
Professori Heikki Peltolta oli keväällä ihmeissään, kun kuuli ennusteet tuhansista suomalaisista, jotka tulisivat kuolemaan koronaan. Tartuntatautien asiantuntijana hän tiesi, etteivät ennusteet voineet pitää paikkansa.
Peltola on infektiotautiopin professori ja ennusteita olivat laatineet muun muassa Aalto-yliopiston matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen.
Voi siis miettiä, miksi matematiikan ja systeemianalyysin apulaisprofessori tekevät tietokonemallinnukset, joihin nojataan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, ilman koulukseen pohjaavaa ymmärrystä siitä, miten virukset käyttäytyvät.
Peltola kirjoitti Ilmoselle ja kysyi, mihin ennuste perustui. Tämä vastasi, että oli olettanut infektioiden kasvavan eksponentaalisesti, eli jatkuvasti kiihtyvää vauhtia. Peltolan mukaan olettamus oli kummallinen: “Eihän epidemia käyttäydy eksponentaalisesti muuta kuin aivan alussa.” Ilmosen olisi ollut hyvä antaa ennusteensa tietokoneohjelman koodi muiden asiantuntijoiden tarkastettavaksi.
Ennusteiden tekeminen on kuitenkin “vakavaa leikkiä”, sillä ennustajien luomiin vääriin kauhukuviin perustetaan varautumissuunnitelmia.
Maaliskuussa hallitus asetti 17 hengen COVID-19-koordinaatioryhmän. Se koostuu kuuden ministerin kansliapäälliköistä ja valmiuspäälliköistä sekä viidestä muusta virkamiehestä. Ryhmällä ei Peltolan mukaan ollut lääketieteellistä eikä epidemiologista asiantuntemusta.
“On kummallista, että hallitus oli tässä haalinut ympärilleen porukan, jossa ei ole yhtään lääkäriä.” THL:n edustaja Mika Salminen on virologi, mutta ei lääkäri. “Kuinka kapealla asiantuntijapohjalla tehdään päätöksiä, joilla on valtavasti kerrannaisvaikutuksia!”
Olivatko teho-osastot täynnä koronapotilaita?
Eivät olleet.
Hiljattain julkaistussa Saara Jäntin väitöskirjassa todettiin, että tehohoitojaksojen määrä ei lisääntynyt koronaviruspandemian aikana Suomessa. Vuosina 2020-2021 tehohoidossa oli potilaita 2,5-2,9 % koronaviruksen takia.
Saara Jäntin väitöskirjasta:
Tehohoitoa tarvitsevien potilaiden määrä väheni kansallisen sulkutilan aikana vuonna 2020 verrattuna edellisiin vuosiin. Helmikuussa tehohoitoon otettujen potilaiden IRR oli 1,02 (95 % luottamusväli: 0,89–1,18) ja laski sulkutilan aikana ollen 0,78 (95 % luottamusväli: 0,67–0,90) maaliskuussa. Sulkutilan jälkeen ilmaantuvuus palautui edellisvuosien tasolle ja pysyi siellä vuoden loppuun saakka. Vuonna 2021 tehohoitoon otettujen potilaiden ilmaantuvuus pysyi samalla tasolla kuin edellisinä vuosina. COVID-positiivisten potilaiden määrä tehohoidossa pysyi alhaisena koko pandemian ajan. Vuonna 2020 koronainfektion vuoksi tehohoidossa oli 110 potilasta (2,5 % kaikista tehohoitoon otetuista) ja vuonna 2021 koronapotilaiden määrä tehohoidossa oli 141 potilasta (2,9 % kaikista tehohoitoon otetuista).
Pandemian alkuaikoina mediassa luotiin kuvaa toimintakykynsä äärirajoilla toimivista teho-osastoista.
Jälkikäteen tämä osoittautui turhaksi pelotteluksi.
Taudilla pelottelu johti myös siihen, että ihmiset eivät uskaltaneet tulla sairaaloihin hoidattamaan muita ongelmiaan. Ehkä tämän vuoksi hoitajilla ja lääkäreillä sairaaloissa ympäri maailman oli aikaa harjoitella ryhmätanssia ja kuvata sitä videoille jaettavaksi, kuten alla nähdään.
🧵THREAD: Remember when they cancelled millions of cancer screening appointments, leading to a significant increase in avoidable cancer deaths, while they performed ridiculous dance routines instead?
— Dr. Simon Goddek (@goddeketal) January 28, 2024
Let me show you 25 more pieces of evidence proving that Covid was a big hoax.⬇️ pic.twitter.com/xmOog3DYkD
Poliittinen pandemia?
Miksi kuolleisuus alkoikin kasvaa vasta 2021 jälkeen? Professori Stefan Homburg toi esille faktan, että kuolleisuus koronaan ei ollut suurta ja alkoi nousta vasta vuodesta 2021. Hän ei ole ainoa tämän huomanneista, ei läheskään.
Julkisuudessa koronapandemian aikaan ollut infektioylilääkäri Asko Järvinen puolestaan sanoi keväällä 2023 Puheenaihe-podcastin haastattelussa:
Kyllä tää on selvästi ensimmäinen poliittinen pandemia, jossa politiikkaa on tarvittu ja se on ehkä onnistunutkin, mutta mitä pidemmälle me ollaan menty niin sen enemmän se politiikka on taistellut sitä asiantuntijuutta vastaan. Ja poliittiset päätökset ovat ehkä jopa ristiriidassa lisääntyneen tiedon ja asiantuntijakäsityksen kanssa.
Asko Järvinen #puheenaihe podcastissa 15.3.23
— kanto.media (@MediaKanto) April 27, 2024
"Poliittinen pandemia"
Onko tämä syy yleiseen hiljaisuuteen järkyttävän tapahtumaketjun, rokotevaurioiden ja ylikuolleisuuden keskellä?
Poliitikot ottivat ohjat tietämättä mitä tekivät, petoksiin pohjautuneen "tieteen" turvin.
Ja… pic.twitter.com/U0CAjZhV5x
Pandemian poliittisuus on havaittu myös Saksassa. Siellä oikeudessa on nyt tullut ilmi, että päättäjät nostivat hälytystasoa korkeaksi ilman tieteellistä perustetta, jotta yhteiskunta voitiin sulkea.
Keitä olisi pitänyt kuunnella?
Useat asiantuntijat myös ympäri maailman toivat eriävää näkemystä esille, mutta heitä ei kuunneltu. Lisäksi heidät mustamaalattiin valtamedian toimesta. Seuraavassa on esimerkkejä vuodelta 2020 kriittisiä mielipiteitä esittäneistä asiantuntijoista. He ottivat riskin uransa tuhoutumisesta ja useille heistä kävikin näin.
Yksi maailman arvostetuimmista ja eniten julkaissuista tutkijoista, professori John P.A. Ioannidis (CV), sanoi jo keväällä 2020 ensimmäistä kertaa, että tauti ei vaikuta olevan lähellekään niin vaarallinen kuin on luultu. Hän viittasi dataan, joka mm. saatiin Diamond Princess -nimisestä laivasta, jossa koronavirus jylläsi. Tämä oli loistava testialusta taudin vaarallisuudelle koska ihmiset olivat siellä pienessä tilassa toistensa kanssa, eristyksissä muusta maailmassa.
Kuolemantapausten määrä laivalla oli 1,0 prosenttia mutta kyseessä oli suurelta osin iäkäs väestö. Jos Diamond Princessin kuolleisuusprosentti projisoidaan Yhdysvaltojen väestön ikärakenteeseen, Covid-19-tartunnan saaneiden henkilöiden kuolleisuusprosentti olisi 0,125 prosenttia.
Koska tämä arvio perustuu kuitenkin erittäin ohuisiin tietoihin – 700 tartunnan saaneen matkustajan ja miehistön joukossa oli vain seitsemän kuollutta – todellinen kuolleisuusaste voi olla viisi kertaa pienempi (0,025 %) tai viisi kertaa suurempi (0,625 %). On myös mahdollista, että osa matkustajista, jotka saivat tartunnan, kuoli myöhemmin, tai että matkailijoilla saattoi olla eri määrä kroonisia sairauksia kuin väestöllä yleensä, mikä on SARS-CoV-2-tartunnan huonomman lopputuloksen riskitekijä. Kun nämä ylimääräiset epävarmuustekijät otetaan huomioon, kohtuulliset arviot kuolemantapausten määrästä Yhdysvaltain väestössä vaihtelevat 0,05 prosentista yhteen prosenttiin.
Tämä on alhaisempi kuin kausi-influenssassa. Jos tämä on todellinen luku, maailman lukitseminen, jolla voi olla valtavia sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia, voi olla täysin järjenvastaista. Se on kuin kotikissan hyökkäys norsun kimppuun. Turhautuneena ja yrittäessään väistää kissaa norsu hyppää vahingossa jyrkänteeltä ja kuolee.
Oliko järkevää rokottaa?
Oliko siis järkevää rokottaa kaikki ikäryhmät uuden teknologian injektioilla, joiden pitkäaikaisvaikutuksista ei ole kenelläkään tietoa? Etenkin, kun valmistajien omissa tutkimuksissa on lukuisia epäkohtia. Pfizerin omassa tutkimuksessa kuolleita oli enemmän rokotettujen kuin rokottamattomien ryhmässä. Jo tämä oli päivänselvä hälytysmerkki, jonka olisi pitänyt aiheuttaa pikimmiten lisätoimia ja -tutkimuksia.
HART-ryhmä, joka koostuu lukuisista tohtoreista, kirjoitti yhden kriittisen artikkelin sen jälkeen, kun Texasin tuomioistuin pakotti FDA:n julkaisemaan lisätietoja Pfizerin tutkimuksista.
Datasta selviää myös, että rokote-puoliskon kuolemien raportointia viivästytettiin, jotta rokotteelle saatiin hätämyyntilupa. Eli ne lisättiin vasta aikarajan umpeuduttua, jotta tuote vaikutti turvallisemmalta. Lisäksi ainakin yksi kuollut rokotettu ihminen, joka kuoli 11 päivän päästä rokotuksesta, oli merkitty rokottamattomaksi. Yllättäviä kuolemia oli puolet enemmän rokotetuissa, eli 8 kpl vs. 4 kpl, josta tuli rokote-puoliskon isompi kuolleisuus.
Lisäksi Pfizerin sokkotutkimuksessa myös vertailuryhmä rokotettiin myöhemmin eikä pitkäaikaisseurantaa haitoista näin voida suorittaa.
Johtava saksalainen virologi
COVID-19 vähemmän tappava kuin luulimme
Lisäksi maailmalla oli lääkäreitä ja virologeja, jotka myös sanoivat, ettei tauti ole niin vaarallinen, mutta heitä ei kuunneltu. Näihin lukeutuivat mm. saksalainen professori Hendrik Streeck ja professori Johan Giesecke, joka on Ruotsin valtion entinen valtion virologi. Streeckin mukaan jo 5.5.2020 tiedolla tartunnan saaneista kuolee 0.24-0.36% ja Giesecken mukaan noin 0.1%, eikä noin 1%, kuten muun muuassa Neil Ferguson väitti ennustuksissaan, kun hän vertasi tautia vuoden 1918 pandemiaan, joka myöskin surmasi enemmän nuoria kuin vanhuksia.
Lääkärit Dan Erickson ja Artin Massihi
Avatkaa yhteiskunta heti.
26.4.2020 julkaistussa artikkelissa lääkärit Dan Erickson ja Artin Massihi tuovat esiin vastaavia havaintoja omasta työstään ja puhuvat lockdowneja vastaan. Lisäksi he vertasivat koronaa influenssaan, jonka takia ei eristetä terveitä eikä suljeta yhteiskuntaa. Professori Giesecken 0.1%:n koronakuolleisuusarvio vertautuu myös täysin influenssaan.
LC.L Gray ja Avik Roy
Tasoittakaa Covid-19-pelko
6.5.2020 päivätystä artikkelista, jonka toinen kirjoittaja on lääkäri C.L. Gray, voidaan huomata myös USA:n valtion virasto CDC:n tienneen jo tuolloin suurimman osan kuolemista tapahtuneen vanhainkodeissa ja yli 80% koronaan liittyvistä kuolemista olleen tuolloin yli 65-vuotialla ja vain 7% alle 55-vuotialla.
Forbesin Avik Royn tuoreen analyysin mukaan 42 prosenttia kaikista koronaviruskuolemista on tapahtunut hoitokodeissa. Monissa osavaltioissa hoitokotien ja hoivakotien osuus kaikista kuolemantapauksista on paljon yli puolet – 81 prosenttia Minnesotassa ja 70 prosenttia Ohiossa. Jos hallitukset ryhtyisivät jatkossa räätälöityihin Covid-toimiin ja suojelisivat hoitokoteja, hoivakoteja ja haavoittuvimpia henkilöitä, voisimme vähentää merkittävästi Covid-kuolemia ja antaa samalla suurimmalle osalle amerikkalaisista mahdollisuuden jatkaa jotakuinkin normaalia elämää.
New York Post mainitsee, että New York City sijoitti koronapotilaat vanhainkoteihin. Tämä oli yksi syy siihen, että uutisen aikaan siellä oli melkein puolet suurempi koronakuolleisuus kuin Floridassa, joka eristi koronapotilaat.
Siispä väärät menetelmät nostivat myös kuolleisuutta.
Professorit Sunetra Gupta, Jay Bhattacharya ja Martin Kuldorff – The Great Barrington Declaration
4.10.2020 arvostetut Oxfordin, Stanfordin ja Harvardin professorit Sunetra Gupta, Jay Bhattacharya ja Martin Kuldorff kirjoittivat päättäjille sekä kansalle julkisen kirjeen nimeltä “The Great Barrington Declaration“, jossa he varoittivat yhteiskunnan sulkemisen haitoista, sekä siitä, että etenkin lapsille korona on harmittomampi kuin influenssa.
He pitivät julistuksessaan parhaana toimintamallina heikoimpien suojelua ilman yhteiskunnan sulkemista ja siten laumasuojan saavuttamista. Tällä hetkellä julistuksen on allekirjoittanut yhteensä lähes 64 000 terveysalan ammattilaista, lääketiede- sekä kansanterveystutkijaa.
Täytyy muistaa, että nykyisessä maailman ilmapiirissä jokainen, joka julkisesti vastustaa näitä toimia, riskeeraa oman työpaikkansa, ystävyyssuhteensa ja sosiaalisen median tilinsä, joten innokkuus tällaisen julistuksen allekirjoittamiseen ei ole lähtökohtaisesti erityisen suurta.
Kuka pesee jälkipyykin?
Maaliskuussa 2020 ministeri Krista Kiuru sanoi, että Suomen tehohoitopaikat nostetaan tuhanteen, jota ei jostain kumman syystä sitten ikinä tehtykään.
Uutisessa on myös maininta siitä, että Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeisti olemaan kertomatta koronan takia tehohoidossa olevien määriä kansalle, syynä “yksityisyyden suoja”. Tämän syyn järkevyyttä voi jokainen pohtia.
Tuolloin tehohoidossa koko Suomessa oli Kiurun mukaan viisi ihmistä koronan kanssa, ja tämä vähäinen määrä voi osittain selittää haluttomuuden kertoa määriä kansalle, koska radikaalit toimet eivät ole silloin hyvin perusteltuja.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek on tehnyt hiljattain ulostulon ongelmista päättäjien toimintamalleissa. Pitäisikö poliitikkojen kuunnella asiantuntijoita ja perustaa päätöksensä enemmän heidän tietoon kuin omaan vajavaiseen tietoonsa tietyssä aiheessa? Ja valita asiantuntijat objektiivisesti, niin että kokonaiskuva välittyy tasapuolisesti kaikilta kannoilta nähtynä?
Uutuuskirjassa Peloton Hanna Nohynek kertoo Krista Kiurun jyränneen päätöksiä.
Nohynekin mukaan Kiuru kuunteli tarkalla korvalla ”Eroon koronasta” -ryhmän näkemyksiä ja Kiurun tahto tiukemmista rajoituksista usein jyräsi lievemmät näkökannat.
Kun piti päättää rajoituksista, niiden lopettamisesta tai rokotteen priorisoimisesta, THL teki Nohynekin mukaan mallinnuksia siitä, millä päätöksillä olisi suurin vaikutus.
Aina tuloksia ei kuitenkaan kuunneltu, vaan poliitikot päättivät toisin. Esimerkiksi koulujen sulkemista THL ei pitänyt kovin tehokkaana toimena, mutta silti koulut päätettiin sulkea.”
“Nohynek oli myös pöyristynyt, miten hänen mukaansa asiantuntijoiden lausuntoja ”peukaloitiin” ja julkisuuteen annettiin erilainen virallinen lausunto.”
Hanna Nohynek todisti myös huhtikuussa 2024 Mika Vauhkalan koronapassi-oikeudenkäynnissä, neuvoneensa hallitusta jo kesään 2021 mennessä, että koronapassille ei ole tarvetta, koska rokote ei estä tartuttamista. Hallitus ei tätä kuunnellut, vaan päätti rikkoa ihmisoikeuksia ilman perusteita ja logiikkaa.
Perustuslakivaliokunta koostuu poliitikoista, jotka tietenkin usein tukevat vallitsevaa kantaa etenkin tällaisessa asiassa. Kansalaisen täytyy nyky-Suomessa riskeerata oma varallisuutensa oikeudessa, jotta voidaan lopulta tietää, onko päätös perustuslain mukainen vai ei – sillä välin, kun valtio käyttää veronmaksajien rahoja puolustaakseen perusteettomia päätöksiään, joilla se alistaa kansalaisiaan.
“WHO Official Admits the Truth About Passports”, 22.4.2024,
Käännös Brownstone insitute:
Maailman terveysjärjestön tohtori Hanna Nohynek todisti oikeudessa, että hän neuvoi hallitusta, ettei rokotepasseja tarvita, mutta häntä ei otettu huomioon, vaikka hän selitti, että Covid-rokotteet eivät pysäytä viruksen leviämistä ja että passit antavat vääränlaisen turvallisuuden tunteen. Hämmästyttävät paljastukset tulivat julki helsinkiläisessä oikeussalissa, jossa Suomen kansalainen Mika Vauhkala nosti kanteen sen jälkeen, kun häneltä evättiin pääsy kahvilaan, koska hänellä ei ollut rokotepassia.
Brownstone jatkaa…
Tohtori Nohynek on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri ja toimii WHO:n rokottamisen strategisen asiantuntijaryhmän puheenjohtajana. Eilen todistaessaan hän totesi, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tiedettiin kesään 2021 mennessä, että Covid-19-rokotteet eivät pysäytä viruksen tarttumista.
Kaiken kukkuraksi hallintotieteiden tohtori, oikeustieteiden tohtori ja yhteiskuntatieteiden maisteri Matti Muukkonen todisti samaisessa oikeudenkäynnissä, että vaikka hän tarjosi oikeustieteellistä arviota ministeriöille, niin se ei kiinnostanut heitä. Vaikka Matti Muukkonen oli kirjoittanut artikkelin aiheesta, jonka sisällöstä myös perustuslakivaliokunnan muutama jäsen tiesi jo alussa. Tämä erittäin oleellinen perusoikeuksiin ja tasavertaisuuteen liittyvä kriittinen sisältö sivuutettiin lain valmistelussa täysin.
Kuuntele tallenne Mika Vauhkalan koronapassi-oikeudenkäynnistä kohdasta 31.30 eteenpäin.
Miksi näin kävi?
Mistä tämä kaikki johtui? Todennäköisesti erikoiseen päätöksentekoon vaikutti lukuisia tekijöitä samanaikaisesti. Näitä voivat olla esimerkiksi ideologiset teemat ja lobbaamiseen liittyvät seikat. Yksi merkittävä tekijä oli myös luultavasti poliitikkojen halu näyttää, että asioita tehdään oletetun kriisin keskellä, jotta saadaan annettua äänestäjille hyvä kuva itsestä päättäjänä.
Ensi kerralla tieteen sekä politiikan täytyy toimia niiden todellista arvoa vastaavalla tavalla. Eli niin, ettei yksi ainoa näkemys voi vaientaa kriittisiä ääniä, vaan käydään täysin avointa julkista keskustelua sekä puolesta että vastaan. Sananvapaus ja avoin julkinen keskustelu on myös aidon demokratian edellytys. Tässä myös valtamedian rooli on kriittinen, jotta eri näkemyksiä omaavia asiantuntijoita kutsutaan tasapuolisesti mukaan keskusteluihin. Tämä pätee myös poliitikkojen asiantuntijaryhmiin. Se kuuluu myös journalistisiin ohjeisiin sen kautta, että journalistin pitää pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Täysin yksipuolinen julkinen tiedonvälitys on propagandaa – ei totuuteen pyrkimistä.