Kuva: somessa leviävä meemi kertoo kansalaisten tuntemuksista…
Kyrönmaa uutisoi torstaina puolustusministeri Antti Häkkäsen etsivän keinoa reservistä eroamisen estämiseksi.
Maaliskuusta 2022 lähtien reservistä on Ylen mukaan eronnut monikertainen määrä normaaliin verrattuna, minkä on katsottu olevan looginen muutos ottaen huomioon muuttuneen turvallisuuspoliittisen aseman Ukrainan sodan myötä. Vähemmälle keskustelulle on julkisuudessa jäänyt se tosiasia, että yksi merkittävä syy maanpuolustustahdon laskemiseen on “puolustusliitto” Natoon liittyminen.
Huolimatta median luomasta turvallisuutta lisäävästä narratiivista, moni suomalainen katsoo Naton olevan se taho, mikä nimenomaan lisää Suomessa käytävän sodan todennäköisyyttä, eivätkä kaikki kenties halua joutua suurvaltashakin sotilaiksi. Nekin, jotka luottavat Naton pitävän Venäjän loitolla, saattavat kuitenkin arvostaa viime vuosina koetuksella ollutta valinnanvapauttaan.
Silloin, kun kansalle kyselemättä tarjoillaan ennalta määrätty ratkaisu, on odotettavissa vastareaktio. Vaikka suomalaiset kuuliaista kansaa ovatkin, on jaloilla äänestämistä osattu harrastaa ennenkin, kunhan ei ole tarvinnut julkisesti sitä kirkossa kuuluttaa.
Häkkäsen julkilausumalla onkin ollut samankaltainen vaikutus erotilastoihin kuin taannoin hoitajia koskevilla pakkolaeilla. Huolimatta halusta puolustaa suomalaisia niin terveydellisesti kuin sotilaallisesti, on joillakin ihmisillä edelleen itsekunnioitusta myös osoittaa mieltä silloin, kun itsemääräämisoikeuteen halutaan kajota valtiovallan taholta.
Vaikka toimivan maanpuolustuksen merkitystä ei voi vähätellä, on jopa rohkaisevaa nähdä, että ihmiset sankoin joukoin nousevat protestoimaan, kun valtionhallinto pyrkii ylittämään valtuutensa.