Tiivistelmä Aseem Malhotran todistuksesta

Aki Nummelin, Mika Vauhkala ja Tuukka Lampela. Kuva: Äni Jaatinen

Mika Salmi on tehnyt kattavan artikkelin kuuluisan brittiläisen kardiologin todistuksesta taannoisessa koronapassia koskevassa oikeudenkäynnissä, jossa ovat vastakkain kantaja Mika Vauhkala sekä Fazer Ravintolat Oy ja valtioneuvosto. Kanto julkaisee tiivistelmän, mutta koko jutun voit lukea tästä.

Mika Vauhkala haastoi Fazerin ja Suomen valtion oikeuteen koronapassin tiimoilta. 10.–12.4.2024 käydyssä oikeudenkäynnissä todistajanlausunnon antoi myös tunnettu brittiläinen kardiologi Aseem Malhotra asiantuntijatodistajan ominaisuudessa. Hän keskittyi lausunnossaan koronarokotteen hyötyihin ja haittoihin sekä lääketeollisuuden korruptioon.

Malhotra toteaa mRNA-koronarokotteiden olevan ”heikkotehoisin lääketieteellinen tuote”, johon hän on törmännyt uransa aikana. Ison-Britannian hallituksen julkaiseman datan perusteella yhden henkilön sairaalahoitoon päätymisen ehkäisemiseksi täytyisi rokotetta antaa 2500:lle yli 70-vuotiaalle tai 100 000:lle alle 30-vuotiaalle. Vaikka Pfizerin rokotteen suhteellisen riskin vähenemä on 95 %, sen absoluuttisen riskin vähenemä eli todellinen teho on vain 0,84 %.

Vakavien haittavaikutusten riski on Malhotran mukaan suuri. Mm. Vaccine-lehdessä julkaistuun tutkimukseen pohjaten hän toteaa, että kun uutta tietoa oli tuotu saataville ja alkuperäisten Pfizerin ja Modernan tutkimusten dataa analysoitiin uudelleen, olikin todennäköisempää saada vakava haitta rokotteen seurauksena kuin joutua sairaalahoitoon koronatartunnan seurauksena. Kahden kuukauden sisällä rokotteen ottamisesta vakavia haittoja tuli yhdelle 800:sta. Vertailun vuoksi vuoden 1976 sikainfluenssarokote vedettiin pois käytöstä sen aiheuttaessa haittoja yhdelle 100 000:sta.

Siinä vaiheessa kun tehtiin päätöksiä koronapassiin ja hoitajien pakkorokotuksiin liittyen, ”niin lääketieteellisen yhteisön kuin tiedeyhteisön olisi pitänyt tietää, että koronarokotteet olivat osoittautuneet kaikkea muuta kuin turvallisiksi ja tehokkaiksi ja etteivät ne suinkaan estäneet koronaviruksen tarttumista tai koronataudin vakavaa muotoa”, Malhotra sanoo. Hän toteaa, että usein ongelmana ei ole kuitenkaan tiedon puute vaan psykologiset esteet, kuten pelko, tietoinen sokeus ja nöyryyden puute.

Ihminen pyrkii välttämään päätymistä epämukavuusalueelle, eikä usein mielellään myönnä olleensa väärässä tai tulleensa huijatuksi. Vitsauksena ovat myös lääketeollisuuden ilmentämät psykopaattiset piirteet ja korruptio. Lääkeyhtiöt ovat usein tietäneet jonkin tuotteensa olevan haitallinen, mutta pyrkineet salaamaan totuuden viimeiseen asti maksimoidakseen voittonsa. Lisäksi lääkkeiden markkinoille pääsyä säätelevät elimet saavat leijonanosan rahoituksestaan lääketeollisuudelta.

Suomen valtiota edustavan Jussi Ikosen taktiikkana oikeudenkäynnissä vaikutti varsinaisten vasta-argumenttien esittämisen sijaan olleen enimmäkseen pyrkimys diskreditoida Aseem Malhotraa mm. viittaamalla artikkeliin, jossa tätä luonnehditaan vähemmistöön kuuluvaksi ”ääriajattelijaksi”. Malhotra vastaa monien kollegoidensa ympäri maailmaa kertoneen jakavansa hänen näkemyksensä, mutta pelkäävän sanoa tätä julkisesti.

Lisäksi tieteessä konsensuksella ei ole merkitystä, vaan Malhotra huomauttaa, että ”vaikka olisit yhden ihmisen vähemmistössä, totuus on silti totuus”. Hän lisää, että suuret edistykset tieteessä ovat välillä saaneet alkunsa vain yhden ihmisen aloitteesta. Michael Crichton on muotoillut asian niin, että ”tieteessä riittää, että yksi tutkija sattuu olemaan oikeassa eli hänen tutkimustuloksensa ovat luotettavia ja yhteensopivia reaalimaailman kanssa”.

Vallitsevaa konsensusta edustavien hyökkäykset itseään vastaan Malhotra kokee ”epäsuorana kohteliaisuutena”. Tällä hän viitannee sanontaan, että vallitsevaa järjestelmää kritisoiva ei ole tehnyt kovin hyvää työtä, ellei saa ollenkaan vihamiehiä ja päädy mustamaalaamisyritysten kohteeksi.

Valtamedia jatkoi häpeällistä koronauutisointiaan. Tai näkökulmasta riippuen ei jatkanut, sillä tällä kertaa sen taktiikkana oli nimittelyn ja leimaamisen sijaan vaieta koko asiasta. Vauhkalan asianajajat Aki Nummelin ja Tuukka Lampela ovat todenneet julkisuuden olevan ”tärkein ase” korruptiota ja vääryyksiä vastaan. Kun syytetyn penkillä on valtio, tämä saattaa selittää, miksi näkyvyyttä tapaukselle halutaan mahdollisimman vähän. Samalla se tosin antaa viitteitä myös median mahdollisesta puolueellisuudesta ja korruptiosta.

”Kun sinulla on jotain sanottavaa, hiljaisuus on valehtelua, ja kun kaikki valehtelevat koko ajan, niin tyrannia on täydellinen”, Malhotra tiivistää Sami Antinniemen haastatellessa häntä oikeudenkäyntiin liittyen.