Somen perusteella trendinä näyttäisi olevan sanoa, että Putinin haastattelussa ei ollut mitään uutta. Ei ehkä uutta, mutta merkityksellistä siinä oli – draamaa. Tuskinpa ilman niitä haastattelu olisi kerännyt katsomisia moninkertaisesti valtamediaa enemmän.
“Tucker Carlsonia on mustamaalattu päivien ajan. Perinteiset tiedotusvälineet ja demokraattien johto ovat suuttuneet hänelle siitä, että hän vain tekee työtään.”
Robert F. Kennedy helmikuun 9.
Draamassa tärkeää on alateksti, se mitä on rivien välissä ja jota ei suoraan sanota, jota tulkitsemalla voi rakentaa suurempaa kuvaa tapahtumista, eli siitä mikä on merkittävää.
Tucker Carlsonin Putin haastattelu saattaa olla suuren draaman kaaren merkittävä osa. Ehkä jopa jonkinlainen point of no return.
Maailma on nyt apokalypsin tuoksuinen; sodilla, taudeilla, petoksilla ja vehkeilyillä maustettu tragedia mutta toisaalta komediaakin. Tuckerin hahmo on draamassa kuin läntisestä hovista poispotkittu narri, joka paljastaa oman turmeltuneen hovinsa antamalla vastapuolen hovin johtajan osoittaa sormella sen viat.
Hovilla tarkoitan oikeastaan tarkemmin ns. narratiivipiiriä – julkista narratiivia ylläpitävää ryhmää yhteiskunnan vaikuttajia, jotka ovat yleensä hyvin samanmielisiä, sillä se on heille edullista. Narratiivipiiristä tarkemmin tässä.
Tucker Carlson väitti, että läntinen media ei halua haastatella Putinia. Tämä ei täysin pidä paikkaansa. Alla olevassa puhelinhaastattelussa Venäjän lehdistösihteeri Peskov sanoo, että haastattelupyyntöjä tulee paljon, mutta Venäjä ei niitä hyväksy, koska tietää lopputuloksen olevan yksipuolinen. Mutta Tuckerin he kokevat neutraalina.
Venäjälle on siis eduksi valita Tucker Putinin haastattelijaksi, sillä hänen kauttaan he voivat viestiä lännen narratiivipiirin ohitse.
Hyödyllinen idiootti saapuu Moskovaan
Narratiivipiirin yksi edustaja, Hillary Clinton, sanoo Tucker Carlsonia hyödylliseksi idiootiksi. Vaikka Tucker onkin koulutettu pitkän linjan toimittaja, on Hillary Clinton tavallaan oikeassa.
Läntisen draaman alkuperämaana pidetyssä muinaisessa kreikassa idiootti tarkoittaa ihmistä, joka ei kykene ottamaan osaa julkiseen keskusteluun. Tässä mielessä Tucker on nyt idiootti, sillä hänet on potkittu ulos lännen narratiiivipiirin julkisesta keskustelusta. Hyödylliseksi hänet taas tekee se, että hän on luonut menestyksellä oman narratiivinsa, jota yhä suurempi osa ihmisistä alkaa seurata.
Myös Putinille Tucker Carlson on hyödyllinen idiootti, sillä läntisten keisareiden alastomaksi riisuminen on hyödyksi Putinin Venäjän tavoitteille.
Tästä asetelmasta haastattelun draama alkaa. Itä kohtaa lännen.
Tiktok vs. Tolstoi
Haluatko shown vai vakavan keskustelun, kysyy Putin. Heti aluksi tulee selville, että idän ja lännen draaman kerronta eroaa rytmiltään.
Tuckerin kysymyksistä paistaa ADHD:stä kärsivä läntinen clickbait-viestintä. Kiireinen halu saada joka asiaan yksi selvä syy sekä soundbite viraaliin levitykseen.
”Mikä on se hetki kun päätit hyökätä?”
”Miksi teit niin?”
Mutta Putin ei tarjoilekaan sellaisia, vaan vastailee kuin arkkityyppinen saagi, upoten omaan pölyisten historiankirjojen maailmaansa, joiden kautta hän perustelee Ukrainan kaupunkeja tuhonnutta sekä satoja tuhansia surmannutta sotaa, jota kutsuu edelleen erikoisoperaatioksi.
Putin esittää monia väitteitä, joita lännen narratiivipiiri ei kertonut. Kuten sen, että Venäjä olisi halunnut lopettaa sodan niinä aikoina, kun heidän kolonnansa vetäytyivät Kiovan pohjoispuolelta, mutta länsi puuttui neuvotteluihin.
Putin kertoi myös, että heidän tavoitteensa oli lopettaa sota. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla, miten sota lopetetaan aloittamalla sellainen? Tämä jäi Tuckerilta kysymättä.
Seuraavassa 1+1 Ukraine -kanavan haastattelussa Ukrainan Eurooppa-mielisen Servant of the People puolueen edustaja Arakahmia tukee Putinin tarinaa. Haastattelussa hän kertoo, että rauhanneuvottelut katkaisi Ukrainan sitoutuminen Natoon, ja että Boris Johnson saapui Kiovaan estämään neuvottelut sanoen ”Me emme allekirjoita mitään, mennään vain sotaan!” Tämän kuulee haastattelun lopusta.
Nämä Tucker Carlsonin haastattelussa sanotut väitteet Boris Johnson näki niin tärkeäksi debunkata, että teki asiasta videon, jossa tuomitsee koko Putinin haastattelun valheiksi.
Haastattelussa Putin esittää muitakin esimerkkejä siitä, miten lännen kanssa neuvotellessa Venäjä on joutunut petetyksi.
Seuraavassa Putin kertoo, miten hän pyysi Bill Clintonia tarjoamaan Venäjälle pääsyn Natoon.
Kun Tucker töksäyttää – olitko rehellinen? FSB mies Putinin vastaus on moniselitteinen – ”Jos olisin ollut epärehellinen pyrkiessäni ottamaan selvää, mikä hänen johtajan asemansa oli…”
Lännessä pyritään näkemään asiat mustavalkoisina. Olit joko rehellinen tai et ollut. Ehkä halusimme Natoon, ehkä emme, sainpa kuitenkin kysyessäni selville, että Clinton ei tosiasiassa johda maataan, vaan sitä johtaa koneisto sen takana.
Mutta ymmärtääkö Putinkaan miten länsi toimii? Putinin maailmassa johtajat puhuvat toisilleen, mutta länsi on pohjimmiltaan jotain muuta. Byrokraattien, sidonnaisuuksien, järjestöjen ja tiedustelupalvelujenkin verkko, josta on vaikea saada otetta.
Toisaalta emme tiedä, miten Putin saa tietonsa maailmasta omalta hoviltaan. Monet lähteet kertovat, että Putin ei itse käytä esimerkiksi nettiä vaan saa tietonsa täysin kuratoituna.
Toinen esimerkki Putinin kokemuksista epäluotettavasta lännestä liittyy kiistoihin Kaukasuksella, maissa joita valtaosa lännen hovin johtajista tuskin edes löytäisi kartalta.
”well, Im gonna kick their ass”
Edellisessä otteessa Putin kertoo kokemuksistaan keskustella USA:n presidentin kanssa Kaukasuksen separatistien tukemisesta. Presidentti lupaa tehdä jotain omalle CIA:lle, aikaa kuluu, mutta mitään ei tapahdu. Yhdysvalloissa ohjia näyttäisi pitävän CIA, ei vaaleilla valittu johto.
FSB taustansa myötä Putin tuntee tiedustelupalvelujen maailman. Seuraavassa otteessa hän näyttää piruilevan Tuckerille asiasta, kerrottuaan ensin siitä, miten CIA ohjaili Janukovitsin vastaista oppositiota.
Putin sanoo ajautuneensa pisteeseen, jossa ei voi enää ottaa läntisen maailman sanomia vakavasti tai luottaa siihen. Toisaalta lännessä ei voida tietää sitä, miten luotettava Venäjä sanomisissaan on. Tuckerin haastattelusta jäi epäselväksi se, mihin Putin voisi lopettaa sodan.
Lännen hovi taas ei halua keskustella Putinin kanssa ollenkaan. Tuckerin haastattelun jälkeen lännen media kiirehtii toistamaan viestiään Putinista uhkaavana uutena Hitlerinä, jonka kanssa ei pidä neuvotella, vaan tulee valmistautua sotaan.
Läntinen media on varannut draamassa itselleen roolin hyvisten puolella ja Putinille on jätetty natsin rooli Putlerina. Tässä tarinaa kertoo asiantuntija Yleisradion studiossa:
– Kyllähä vaikka Hitler oli sillai että, noo että jos te annatte meille noi sudeettialueet nii ei meit sit, ei meitä kiinnosta niiku.
Asetelma ei lupaa hyvää sotilaille ja siviileille Ukrainassa – kummallakaan puolella. Likaisen statistin työn tekevät ihmiset rintamalla. Lännen narratiivipiiri tuntuu larppaavan hyvyyttä lippua heiluttamalla ja hokemalla voittoa pahasta, ja lippuja näytökseen ostetaan rahoittamalla Ukrainan sotaa yhä uusilla tukipaketeilla.
Ukrainan nuorista miehistä on kuollut jo järkyttävä määrä. Sota muistuttaa ensimmäisen maailmansodan lihamyllyä. Miehet alkavat loppua mutta näytelmä jatkuu.
Boris Johnsonkin herättelee vanhaa kunnon hyvä vastaan paha asetelmaa, ja värvää nuoria miehiä harkitsemaan sotaan ryhtymistä.
Halusiko Venäjä todella lopettaa sodan kuten Putin väittää? Haluaako länsi jatkaa sotaa syöttämällä myllyyn omia miehiään – ja naisiaan?
Lännen narratiivipiiri irrottaa haastattelusta täysin omia johtopäätöksiään, kuten tässä Express. En ainakaan itse havainnut missään Putinin lupailevan verilöylyä Eurooppaan.
Mutta haluaako tässä draamassa kumpikaan puoli rauhaa? Putin vaikuttaa mielessään kuin omistavansa Ukrainan ja sen kansan. Tucker Carlsonilta jää kysymättä esimerkiksi se, mitä Putin ajattelee siitä, ettei Ukrainan kansa nähtävästi täysin tahtonutkaan hänen hovinsa alaisuuteen, kun hän marssitti kolonnansa rajan ylitse.
Kuolleet sielut
Yleensä kansat ja ihmiset rakastavat rauhaa mutta hovien ruhtinaat hyötyvät sodista, joten he ajavat ihmismassoja vihaamaan toisiaan, jotta sota saataisiin aikaiseksi.
Tolstoi kirjoitti sodasta ja rauhasta. Nikolai Gogol kirjoitti kuolleista sieluista, kauppiaasta, joka keräsi kuolleiden maaorjien nimiä näyttääkseen rikkaalta.
Meemi Julian Assangen lausunnosta:
Tarkoitus on [lisää tähän maan nimi] avulla pestä USA:n ja Euroopan verorahaa [lisää tähän maan nimi] lävitse ja takaisin kansainvälisen turvallisuuseliitin taskuihin.
Tarkoituksena on loputon sota, ei onnistunut sota.
Lännen hovi on luonut Ukrainasta Molokin – loppumattoman sodan.
Ukrainan puolustamisesta on luotu hyve, josta ei voi enää perääntyä. Toisaalta Venäjää ei voi voittaa sotimalla. Ukrainalaiset ovat siis loppumattoman sodan tilanteessa, ja julminta onkin, että Tiktok-lännessä ihmiset tuntuvat nyt näkevän Ukrainan sodan jonkinlaisena showna, jollaisena hovi sen heille esittää.
Ukrainassa kuolevista ihmisistä on makaaberisti tullut draaman väline. Lippuja kannetaan, voittoa huudetaan, ammuksia allekirjoitetaan, tappiota ei haluta hyväksyä, ei tuumaakaan periksi, kunhan tuo tuuma ei ole pois omalta kotisohvalta.
Suuren voiton hakemisella haetaan TV-sarjoista tuttuja yleviä tunteita ja vihollisen, kuten karkulaisnarrin ja toisen puolen kuninkaan pilkalla kutitetaan tunteita hyvällä ja oikealla puolella olemisesta.
Jos uskallamme pysytellä kirjallisessa ilmaisussa, voisin sanoa, että usealta lännen ihmiseltä on kuollut sielu.
Millainen on Putinin sielu?
Putinille Venäjä on kuin suuri tarina. Hän puhuu Venäjän suuresta sielusta, mutta ei tunnu välittävän muiden sieluista.
Putinin historian luennossa on ruhtinaiden toimia, rajoja ja väestöjen kohtaloita mutta yksittäisellä ihmisellä ei ole Putinin draamassa paljon sijaa. Jopa Stalinia, Ukrainan Holodomorin nälkäkuoleman arkkitehtia, hän pitää Venäjän tarinassa hyvänä hahmona.
Seuraavassa otteessa Putin vihjaa teoriaan ”kultaisesta miljardista” ajatuksesta, että maailman rikkain osa pyrkisi jakamaan maailman itselleen, ja puhuu kauniisti maailman yhdistymisestä mm. rehellisen journalismin avulla.
Kaunista ja ylevää puhetta, mutta Putinilta jää sanomatta moni tärkeä asia, joita hän voisi käyttää länttä vastaan. Kiinnostavasti Putin ei nosta haastattelussa esille covidia ja länttä riivaavaa rokotevaurioiden ongelmaa, sekä sen taustalla olevaa näkyvää korruptiota. Miksi Putin ei käytä tätä valttina? Juuri tätä asiaahan lännen narratiivipiiri pitää Putinin propagandana.
Voi olla, että hän esittää lännelle draamassa hyvää poliisia kauniilla puheillaan, mutta hänellekin sota on hyödyksi. On vaikea sanoa kuinka tosissaan Venäjäkään oli lopettamassa sotaa.
Ja Molokiksi sodan tekee se, että kaikille on edullista sitä jatkaa – ainakaan Putinia sen jatkaminen ei tunnu haittaavan. Toisaalta hän ei tunnu vastaavan läntisen hovin hokemaan fantasiaan koko Eurooppaan hyökkäävästä Venäjästä. Tuskinpa rahkeitakaan siihen olisi.
Ollako natsi vai eikö olla?
Seuraavassa otteessa Putin pitää Tuckerille pitkän luennon denatsifikaatiosta.
Putin rakentaa kuvaa historiasta sopivia tositapahtumia poimien, ja maalaten niillä kuvan Ukrainasta natsien infestoimana pahuuden pesänä, joka heitä itseään varten on puhdistettava.
Se tuskin lohduttaa rintamalla kuolevia nyt.
Haastattelussa kuuluu myös halveksunta ukrainalaisia kohtaan. Heillä ei Putinin historiankirjoituksen mukaan voi olla muuta kuin Venäjän identiteetti, Putinin hovin ylhäältä antama ja historian sinetöimä. Maailma on Putinille ideologiaa, rajoja ja kansojen siirtelyä sekä identiteettejä.
Putinin historianluennosta jää painottamatta, että Venäjän ja Neuvostoliiton historiassa opposition tukahduttaminen sekä ihmisten vapauden riisto on ollut tuttua jo vuosisatoja, mutta viime aikoina länsi on todellakin kirinyt natsifikaatiossa eteenpäin.
Koronatoimissa lännessä ja WEF:n teknokraattien korporatiivisessa keskusjohtoisuudessa on hyvinkin fasismin siementä; oikeastaan kasvu on jo pitkällä.
Kuten Putinille, myös lännen hovin WEF:ssä kokoontuville teknokraateille kansat ja ihmiset ovat myös kuin ohjailtavaa massaa, joiden käyttäytymiseen kuuluu vaikuttaa propagandalla, joiden rajoja siirrellään ja joita karsinoidaan – nyt digitaalisesti, yhteiskuntaan ajettavilla keskuspankkirahoilla ja terveyspasseilla.
Mutta käyttääkö Putin tässäkin dramaturgiaa hyväkseen tarjotakseen itselleen sopiville hyödyllisille idiooteille kaaoksen aloittamisen siemeniä verhoten ne avunannoksi?
Putin puhuu ajattelevista ihmisistä, jotka kyllä huomaavat, miten asiat ovat.
Ajatteleva ihminen näkee kummankin hovin alastomuuden ja tämä tekee mielestäni Tucker Carlsonin tempauksesta tärkeän.
Tästä haastattelusta avautuu, että suvereeni ja vapaa ihminen on vaarassa menettää vapautensa sekä lännen, että idän hovien toimesta – kenties jopa hovien yhteistoimilla?
Tulkinnat näytösten jälkeen
Teatteri tai elokuvaesityksen jälkeen pohditaan ja spekuloidaan aina vaihtoehtoja. Seuraavassa sellaisia.
Putinin pään sisään emme pääse. Kenties hänen pohjimmiltaan pitäisikin olla historianopettaja mutta kohtalo vei hänet FSB:n kautta Venäjän johtoon, eikä hän nyt löydä työnsä hoitamiseen muuta keinoa kuin voiman ja juonet.
Siispä spekuloimaan:
Demoralisaatio – idän suunnitelma lännen kansan voittamiseksi puolelleen.
Juri Besmenovin luento kannattaa katsoa. Kyse on pitkään kestävästä informaatio- ja vaikutussodankäynnistä, jossa vastustajan yhteiskunta demoralisoidaan ja saadaan kaaoksen tilaan niin, että vastustaja vaihtaa puolta ja ideologiaansa. Ja Besmenovin kuvaileman demoralisaatioprosessin merkit ovat selvästi näkyvissä yhteiskunnassamme heille, jotka ne haluavat nähdä.
Onko käynnissä ollut jo pitkään draama, jossa vaikuttaja idässä on ostanut hyödyllisiä idiootteja lännestä, ajaen heidät toimimaan niin, että kansa ei sitä enää hyväksy ja sen jälkeen mieluummin vaihtavat puolta?
On myös mahdollista, että Putin on tehnyt ennen sotaa sopimuksia lännen korruptoituneen hovin kanssa ja nähnyt heissä hyödyllisen idiootin sekä mahdollisuuden kaapata itselleen Ukraina.
Seuraava vaihtoehto on niin kutsuttu New World Order -kuvio, tai salaliittoteoria, josta siitäkin on nyt runsaasti merkkejä.
Lännen mielettömyyksiin menevä Venäjän uhalla pelottelu voisi kertoa siitä, että lännen hovi todella on puhdistamassa omat kansansa itsenäiseen ajatteluun kykenevistä demokraattisista voimista luomalla kaaosta ja ajamalla kansalaisistaan elinkelpoisimmat miehet kulutussotaan Venäjää vastaan Ukrainassa. Kenties näin on sovittu ja Putin on tätä lupaillut, mutta toteuttaakin suunnitelmasta vain itselleen sopivan osan ja pyrkii ottamaan itselleen Ukrainan?
Kenties Ukraina ja muutakin on jo luvattu hänelle? Todellisuus on, että maailman historia on täynnä salaliittoja ja Putin tuntee historian hyvin. Tai kenties Putin kokee, että hänen on pelastettava hajoavasta lännestä sen itäiset osat?
Putin todella tahtoo pelastaa maailman lännen korruptoituneelta hovilta
Jos Putin ei syötä lännen hoville Tuckerin kautta ansaa vaan puhuu totta, näyttäisi haastattelun perusteella siltä, että Putinille riittäisivät Ukrainan itäiset osat sekä Krim, ja että hän todella haluaa saada aikaan rauhan ja luoda monipolaarisen tasapainoisen maailman.
Kaikki ajattelevat ihmiset haluavat maailmanrauhaa, kuten allekirjoittanutkin.
Haluaako Putin sitä ja onko nyt käytävä sota hänen mielestään välttämätön prosessi matkalla tähän tavoitteeseen? Putin varmasti tietää maailmasta paljonkin sellaista, mitä ei haastattelussa sano.
”Kerro, kerro kuvastin, ken on maassa kaikkein pahin?”
Eräs venäläistaustainen ihminen sanoi tästä haastattelusta, että vaikka Putin puhuukin totta lännestä, hänellä ei ole nyt moraalista oikeutta sanoa sitä. Monelle venäläiselle Ukrainan sodan seuraaminen on sietämätöntä siitä samasta syystä, jonka Putinkin sanoo: he kokevat alueen kuin osaksi itseään.
Tunne on ymmärrettävä mutta ehkäpä pragmaattinen länsi kaipaa nyt kipeästi kuulla totuutta myös itsestään, sen sijaan että jatkaa tekopyhällä tavallaan totuuden julistajan asemassa.
Lännen hoveissa pelätään ja halveksitaan tätä haastattelua juuri siksi, että Tuckerin kautta niin suuri määrä läntisiä ihmisiä näkee nyt Putinin puhuvan paljaaltaan, ja tekee tästä omia johtopäätöksiään. Haastattelu on lännelle ja sen hoville kuin peili – Black Mirror – joka näyttää, miten länsi on toiminut ja mihin se sen tähden saattaa joutua.