Kirjoittaja on käyttäytymisanalyytikko sekä kehonkielen asiantuntija Saara Huhtasaari.
Isäni teki aikoinaan ulkomaankauppaa ollessaan vientipäällikkönä. Hän korosti minulle aina diplomatian merkitystä, koska sen avulla voi luoda ja ylläpitää hyviä suhteita. Diplomatia on erittäin olennainen osa kansainvälistä vuorovaikutusta niin kaupanteossa kuin politiikassakin.
Kaupankäynnin onnistuminen edellyttää luottamusta ja yhteistyötä, ja diplomatia auttaa rakentamaan näitä suhteita. Jos kaupankäynnissä ilmenee ongelmia tai erimielisyyksiä, diplomatia tarjoaa keinoja niiden selvittämiseen rauhanomaisesti ja sen avulla voidaan löytää molempia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja. Suotuisan ympäristön luominen ulkomaankaupalle kannustaa yrityksiä laajentamaan toimintaansa ulkomaille, mikä hyödyttää valtiontaloutta ja yrityksiä sekä suojelee kansallisia etuja.
Politiikassa konfliktien minimoiminen sekä rauhanomaisten ratkaisujen edistäminen on diplomatian tärkein rooli. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että valtiot kunnioittavat toistensa itsenäisyyttä ja päätöksentekoa eivätkä puutu toistensa sisäisiin asioihin. Diplomatia edellyttää hienotunteisuutta ja kunnioitusta eri valtioiden kulttuureita ja tapoja kohtaan. Sen tavoitteena on luoda vuoropuhelua ja yhteistyötä eri maiden välille, jotta voidaan ratkaista konflikteja sekä edistää vakautta maailmassa.
Diplomatia ei tarkoita toisten arvostelua, vaan halua ymmärtää eri näkökulmia ja löytää yhteisiä ratkaisuja. Se tarjoaa myös kanavan tiedonhankintaan ja sen avulla valtiot voivat vaihtaa informaatiota sekä näkemyksiä. Todellisen diplomaatin tunnistaa pyrkimyksestä kompromissiin myös ristiriitojen ja erimielisyyksien keskellä.
Diplomatia on myös psykologisesti merkittävää.
Kukaan meistä ei halua kohdata epäkunnioitusta, tuomitsemista tai avointa vihaa. Diplomaattisella käytöksellä osoitetaan kunnioitusta ja empatiaa toisia kohtaan. Kun ihminen kokee, että häntä kohdellaan kunnioittavasti ja hänen mielipiteensä otetaan huomioon, se edistää positiivisia tunteita ja lisää hyvinvointia. Diplomatian avulla pystytään luomaan turvallinen ja myönteinen ilmapiiri, jossa ihmiset pystyvät ilmaisemaan itsensä vapaasti ja tuntevat olonsa arvostetuksi.
Diplomatian käyttö edistää myös avointa kommunikaatiota. Diplomaattisessa vuorovaikutuksessa kuuntelemista ja ymmärtämistä korostetaan. Tämä auttaa välttämään konflikteja ja väärinymmärryksiä. Kun ihminen kokee, että häntä kuunnellaan ja hänen näkemyksensä otetaan vakavasti, se vaikuttaa henkilöön positiivisesti. Kukaan ei halua, että heille kerrotaan, miten heidän tulisi toimia. Tällainen kohtelu on omiaan nostamaan pintaan vihamielisyyttä.
On havaittu, että kun ihmiset käyttävät diplomaattisia keinoja konfliktien selvittämiseen, se vähentää stressiä, ahdistusta ja vihan tunteita. Diplomatia auttaa luomaan ympäristön, jossa ihmiset voivat tuntea olonsa turvalliseksi ja välttää negatiivisia psykologisia vaikutuksia. Positiiviset sosiaaliset suhteet ja yhteistyö vaikuttavat suotuisasti henkilöiden, myös päättäjien, psykologiseen hyvinvointiin ja onnellisuuteen.
Kansainvälisellä areenalla diplomatian käyttö edustaa pitkäaikaista vakautta ja yhteistyötä sekä mahdollistaa vuoropuhelun, kompromissien löytämisen ja kestävien ratkaisujen saavuttamisen eri maiden välillä.
Suomessa on nyt presidentti, jolle diplomatian käyttö ei selvästikään ole prioriteettina. Hänen toimintansa on sanalla sanoen vastuutonta. Hän on avoimesti ilmaissut, ettei halua ylläpitää mitään yhteyksiä Venäjän kanssa, ellei saa lupaa Nato:lta, Yhdysvalloilta tai EU:lta. Tämä on epäisänmaallista ja osoittaa presidentin toimivan ulkopuolisten tahojen ohjauksessa.
Stubb julkisesti ilmoitti, ettei vastaisi puhelimeen, jos Putin soittaisi ja onnittelisi. Tällainen käytös on lapsellista ja osoittaa täydellistä piittaamattomuutta diplomaattisista käytöstavoista. Presidentin toimenkuvaan kuuluu kohteliaisuus ja puhelimeen vastaaminen, kun muiden valtioiden päämiehet lähestyvät.
Käsittämätöntä on myös se, että Stubb on avoimesti arvostellut ja tuominnut naapurimaan toimia sekä puuttunut naapurivaltion sisäisiin asioihin mm. Navalnyin tapauksessa peräänkuuluttamalla Venäjän johdolta vastuunkantoa murhasta, jota ei ole pystytty todistamaan. Tämä ei ainoastaan ole epäammattimaista, vaan myös erittäin vaarallista. Diplomatian tarkoitus on edistää keskinäistä ymmärrystä ja rauhanomaista vuoropuhelua, ei lietsoa konflikteja ja vihamielisyyttä naapurimaiden välillä. Diplomatian puute asettaa Suomen alttiiksi turvallisuusuhille ja heikentää Suomen suhteita muihin maihin.
Suomi ansaitsee johtajan, joka ymmärtää diplomatian merkityksen ja joka osaa toimia vastuullisesti kansainvälisissä suhteissa – ei ydinaseilla uhoavaa USA:n juoksupoikaa.